- Joko jännittää?
- No mitkä on fiilikset?
- Onko asunto jo myyty?
- Milloin te lähdette?
Näihin ja muihin kysymyksiin saadaan nyt vastailla siellä ja täällä. Huomaan että läheisiä ja ystäviä innostuttaa ja huolestuttaa meidän puolesta. Mutta näiden parin viime viikon jälkeen tekisi mieli vähäksi aikaa välittää piut paut asunnoista ja autoista, vakuutuksista ja raha-asioista, matkalaukuista ja lentolipuista. Jos sitä vaikka käpertyisi kissan viereen ja heräisi sitten uudessa kodissa, kun kaikki asiat on järjestyksessä.
Jos oikeasti 18 päivän päästä
- meidän autot on myyty,
- meidän asunnolle on löytynyt uudet asukkaat (ja asunto on tyhjä ja siisti kun sen oven viimeisen kerran suljemme),
- koko perhe on laskeutunut Skotlannin kamaralle,
- mukana on edes suurin piirtein oleelliset tavarat,
- saan nukahtaa asunnossa jossa ikkunat pitää kosteuden vuoksi pitää auki öisin ja varpaita kutittaa kokolattimatto,
olen niin tyytyväinen, että lupaan olla miettimättä minkäänlaista muuttoa seuraavaan pariin vuoteen, vaikka sitten yläkerran naapuri paljastuisi huutelevaksi erakoksi tai seinillä vilisisi gekkoliskoja. No ei kai sentään. Mutta tämän hetken fiiliksillä - mieluummin liskot kuin tämä muutto toisintona, kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
On ilo kuulla sinusta!