tiistai 29. joulukuuta 2015

Vuosi Skotlannistani

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä kun saavuimme muuttokuorman kanssa Skotlantiin. Näin vuodenvaihteen kynnyksellä tuntui sopivalta koota kollaasi kuluneen vuoden kuvista ja mieleen painuneista tapahtumista. Miten yksi vuosi voi tuntuakin samaan aikaan niin lyhyeltä, että pitkältä ajalta.

Vuosi 2015 Skotlannissa kuvina


Tammikuussa minä aloitin yliopiston ja Luka hyppäsi eskarista koulun 2. luokalle. Hoitelimme asioita kuntoon - tutustuimme terveysasemaan ja kirjastoon, avasimme pankkitilin ja tutustuimme uuteen kotikaupunkiin. Yllätyimme talvimyrskyjen myllerryksestä ja nautimme lumettomuudesta.



Helmikuussa kävimme tutustumassa museoihin Glasgowssa ja Stirlingissä. Arki alkoi asettua uomiinsa. Ihmettelimme autioita leikkipuistoja kauniissa auringonpaisteessa ja kosteasta maasta puskevia kevään ensimmäisiä kukkia.



Maaliskuussa lasten isovanhemmat kävivät visiitillä. Kävimme ihailemassa maisemia Wallace Monumentin luona ja pääsimme Kain kanssa ensimmäistä kertaa patikoimaan. Illat alkoivat valkenemaan. Sää oli tuulinen ja saimme kokea todeksi 'neljä vuodenaikaa yhdessä päivässä' -ilmiön moneen kertaan.



Huhtikuussa meitä helli aurinko - paitsi äänestyspäivänä Edinburghissa kun satoi ja tuuli jäätävästi. Kävimme katsastamassa Aberfoylessa keijumetsän, lehmiä ja lampaita. Stirlingin linnalla tuntui ihan kesältä. Puissa oli hiirenkorvia ja narsisseja joka mättäässä kuin rikkaruohoja.



Toukokuussa pääsimme esittelemään Stirlingiä siskolleni. Teimme retken Dollarin linnalle ja sen ihanaan vihreään laaksoon. Yliopiston kesäloma alkoi, vietimme lasten synttäreitä. Harmaasta säästä huolimatta kävimme kuuntelemassa musiikkia Scribbler's Picnicillä. Löysin kuvauksellisen pellon odottaessani Lukaa tanssitunnilta.



Kesäkuussa saimme nauttia viikon verran helteestä, ennen kuin pilvisen ja epävakaisen Skotlannin kesäsään totuus alkoi valjeta meille. Kävimme seuraamassa armeijan paraatia ja kuuntelemassa säkkipillejä. Luka sai silmälasit ja koulu jäi kesätauolle. Lapsilla oli jo kova ikävä Suomeen mökeille ja isovanhempien luokse.



Heinäkuussa pojille koitti loma Suomessa ja me pääsimme tutkimaan lähiympäristöä yksin ja yhdessä aikuisten kesken. Kiipesin Gillies Hillille ja shoppailin Glasgowssa ystävän kanssa. Merta näin Portobellossa ja Arranin ympärillä. Näimme vilauksen Loch Lomondista ja tutustuimme oluen ja viskin valmistukseen panimokierroksilla.



Elokuussa kävin pikavisiitillä Suomessa ja tankkasin rauhaa mökillä syksyn koitoksiin. Kotiin palattuamme kävimme katsomassa Highland Gameissä tukinheittoa. Luka palasi kouluun ja aloitti jalkapallotreenit, Leon aloitti päiväkodin. Säät lämpenivät ja aurinko paistoi vielä, kun yliopisto alkoi rankalla työharjoitteluun perehdyttämisellä.



Syyskuussa ihmettelimme sankkoja aamusumuja ja nautimme vielä lämpimistä iltapäivistä. Työharjoittelu käynnistyi ja Kai löysi työpaikan. Olimme väsyneitä uuden arjen opettelusta. Kävimme Glasgowssa osoittamassa tukea pakolaisille. Pohdin mitä olimme oppineet Skotlannista tähän mennessä.



Lokakuussa ihailimme syksyn väriloistoa ja vietimme aurinkoisen päivän Edinburghissa. Työharjoittelu saavutti puolivälin, ja viimeinkin ymmärsin suurimman eron suomalaisen ja skotlantilaisen sosiaalityön välillä. Leon alkoi oppia päiväkodissa englantia, ja minä totesin että pelot ja niiden voittaminen kuuluvat osaksi uuden arjen opettelua.



Marraskuussa ensimmäisen viikonlopun Kelpie-vierailun jälkeen näimme aurinkoa ehkä yhteensä kahden tunnin ajan. Märkää, kylmää, ripaus jopa jäätä ja lunta. Työharjoittelu vei minusta loputkin mehut, ja byrokratia tuntui rasittavalta. Lapset sen sijaan nauttivat uuden oppimisesta ja puhua palpattivat englantia jo melkein kuin vettä vaan.



Joulukuussa ihmettelimme talvitulvaa ja odotimme joulua pääasiassa vesisateessa. Ansaitulla lomalla kävimme ihastelemassa Glasgow'n jouluvaloja ja pohdin vuoden kokemuksella skottiarjen parhaita puolia. Joulun pyhinä reissasimme Invernessiin, josta kertova postaussarja onkin vielä kesken.

* * *

Vuodessa on tapahtunut paljon - vaikea edes kuvitella mitä ensi vuodelta voimme odottaa. Varmaa on, että skottielämästä otamme ilon irti vastakin, vaikka arki joskus kurittaisikin.

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Ei sitä meinaa muistaakaan mitä kaikkea on tullut kirjoiteltua ennen kuin näin katsoo vähän taaksepäin.

      Poista
  2. Mä tuun joka päivä tsekkaamaan onko tullu uutta juttua, koukussa ollaan! :) Ihana tuo vuosikollaasi, just kattelin omia kuviani viimeisimmältä Skotlannin reissulta ja tuli ihan jäätävä ikävä ja kaipuu takaisin! No jos kaikki menee niinkuin on tarkoitus niin huhtikuussa sitten taas pikkuinen reissu tiedossa. Postaa vaan niin ahkerasti kuin ikinä kerkeät, blogiasi on tosi kiva lukea. Hyvää uutta vuotta,

    -anne-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne ja ihanaa uutta vuotta sinullekin! Minne päin huhtikuussa suuntaat?

      Poista
    2. Tukikohtana taas Edinburgh, siitä olis tarkoitus tehdä päivänretkiä hyppäämällä junaan ja puksuttelemalla aina jonnekin. matkakaverina on mun hyvä ystävä jolle haluan näyttää mahdollisimman paljon Skotlantia. Stirlingissä on myös tarkoitus piipahtaa, viimeksi ei pästy kiipeämään Wallacen monumentille joten sinne pitää mennä aukioloaikana uudelleen. Haluan myös tehdä yhden järjestetyn päiväretken Loch Lomondille. Kun vaan ois rahaa ja aikaa niin näkemistähän siellä kyllä riittää!

      -anne-

      Poista
    3. Ihan totta, kohteen kun päättää niin näkemistä löytyy! Meidän kotimatkalla Invernessistä rakastuin Fort William - Tyndrum tienpätkän, tai ehkä ennemminkin ympäröivään mielettömään puuttomaan vuorimaisemaan ihan siinä käden ulottuvilla. Voisi melkein vääntää jonkinmoisen bucketlistin Skotlannista, ei olisi kohteista pulaa.

      Poista
  3. oon keväästä asti seurannut tätä blogia, kiitos kun avasit elämääsi kuluneen vuoden meille lukijoille ja hyvää vuotta 2016 ! :) -emma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos Emma ja hyvää uutta vuotta sinullekin! :)

      Poista

On ilo kuulla sinusta!